Ruokalähetit ja muut alustataloudelle työtä tekevät ovat joutuneet työskentelemään vailla kunnollista työsuojelua ja työehtoja. Nyt heidän tilanteeseensa on luvassa parannusta.
Alustatalous tarkoittaa internet-alustojen varaan rakennettuja yritysmalleja, joista tunnettuja esimerkkejä ovat kyydintilaus- ja ruokakuljetuspalvelut.
Näkyvintä alustavälitteistä työtä tekevät maahanmuuttajat ja nuoret. Heidän työllistymisensä esimerkiksi ruokaläheteiksi on alustatyön keskeinen hyöty. Toistaiseksi he eivät kuitenkaan aina saa työntekijälle kuuluvaa suojelua.
Alustatyöhön liittyy uhka, että työmarkkinoille muodostuu kaksi kerrosta. Suomen hallitusohjelman mukaan lainsäädännön muutostarpeita on selvitettävä työn murroksen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa muun muassa pelisääntöjen luomista alustatalouteen.
Hallitus on nimennyt sääntelytyöryhmän edistämään työllisyyttä. Työn murros ja uudet työn tekemisen muodot olivat vahvasti esillä sääntelyryhmän valmistelutyössä syksyllä 2021.
Woltin huima kauppasumma osoittaa, kuinka merkittävästä ilmiöstä on kyse.
Yksi työryhmän keskeisistä tehtävistä on selkeyttää työsuhteisen työn ja yrittäjyyden rajapintaa kolmikantaisesti eli niin, että mukana ovat valtion, työnantajien ja työntekijöiden edustajat.
Alustatyötä tekeviä on Suomessa toistaiseksi melko vähän. Koronapandemian aikana työt ja palvelut ovat kuitenkin siirtyneet yhä enemmän verkkoon. Kun määritellään alustatalouden työlainsäädännöllisiä ehtoja, päätetään puitteista, joissa yhä useammat kansainväliset alustayhtiöt kehittävät toimintaansa.
Työntekijöitä vai yrittäjiä?
Asia on noussut ajankohtaiseksi myös EU-tasolla. Esimerkki kansainvälisestä ulottuvuudesta on ruokalähettiyhtiö Wolt, joka hiljattain myytiin yhdysvaltalaiselle yhtiölle noin seitsemällä miljardilla eurolla. Huima kauppasumma osoittaa, kuinka merkittävästä ja ajankohtaisesta ilmiöstä on kyse.
Suomessa työneuvosto katsoi syksyllä 2020, että ruokalähetit ovat työsuhteessa eivätkä itsenäisiä yrittäjiä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto linjasi marraskuussa 2021, että Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa ja heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa.
Toisaalta saman vuoden keväällä hallinto-oikeus antoi ratkaisun, jonka mukaan ruokalähettinä toiminut henkilö oli arvonlisävelvollinen. Hänet siis katsottiin yrittäjäksi.
EU-direktiivit parantamaan työoloja
Ruokalähettiyhtiöt ovat pitäneet tärkeänä, että alalle saadaan vihdoin sääntelyä ja sääntely on eurooppalaista. Euroopan komissio antoi 8. joulukuuta 2021 ehdotuksen direktiivistä, joka parantaisi alustataloustyötä tekevien asemaa ja työoloja. Ehdotuksen ytimessä on heidän määrittämisensä työntekijöiksi.
Jos direktiivi toteutuu, käyttöön otetaan uusia kriteereitä. Niiden avulla kansalliset viranomaiset voivat varmistaa, että digitaalisten alustojen kautta työskentelevät ovat työsuhteessa.
Työsuhde takaa oikeuden muun muassa työsuhdeturvaan ja työsuojeluun.
Lähettejä ja muita vastaavia palveluntarjoajia koskisi niin sanottu työsuhdeolettama. Jos yritykset haluavat lähettien jatkavan yrittäjinä, niiden on kyettävä osoittamaan, että nämä ovat aidosti itsenäisiä yrittäjiä eivätkä yritykset kontrolloi lähettien työsuorituksia esimerkiksi rajoittamalla työaikaa tai mahdollisuuksia tehdä työtä muille yrityksille.
Komission ehdotuksen lähtökohta on johdonmukainen ja oikea. Työsuhde takaa oikeuden muun muassa työsuhdeturvaan ja työsuojeluun. Direktiivi velvoittaisi jäsenvaltioita myös tehostamaan valvontaa ja työsuojelutarkastuksia alustatyössä.
Ovet auki reilumpiin työehtoihin
Pelisääntöjen aikaansaaminen on alustataloudessa työskenteleville tärkeää. Jos direktiiviesitys toteutuu, se tuo tähän merkittävän parannuksen.
Työsuhdeturvan ulottaminen alustatyöntekijöihin mahdollistaisi heidän pääsynsä sosiaalisen suojelun piiriin, kuten työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin, palkallisiin sairauslomiin, lomakertymiin ja riittäviin sosiaalietuuksiin.
Mika Hämäläinen on JHL:n oikeudellisten asioiden toimialueen päällikkö ja lakiasiainjohtaja.